Elena Jaakkola

Useita lähteitä (artikkelit, videot, liiketalouden kirjat)

​

Hinnoittelu tuntuu olevan tietyissä tapauksissa monelle vaikea asia. Tuotteelle on helppoa laskea kate, tavoiteltu rahallinen voitto, mutta entäpä aineettomien palveluiden hinnoittelu. Strategioita on monenlaisia, joista on löydettävä se oikea. Huomioon täytyy ottaa omien tarpeiden ja kustannuksien lisäksi kenelle myy. Asiakassegmentit määrittelevät, millä tavoin kannattaa omat palvelunsa ja tuotteensa hinnoitella. Hinnoittelun perustana voidaan kuvitella seuraavia peruspilareita. Omien menojen ja tuotannon kustannuksien määrä. Hinnan on katettava tuotteen kulut, jotta sen myynnissä pitäminen olisi kannattavaa. Yleinen hintataso antaa osviittaa siitä, kuinka paljon tuotteesta tai palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Hinnan alentaminen huomattavasti kilpailijoiden hintojen alapuolelle ei välttämättä ole paras strategia. Matalat hinnat saavat asiakasta epäilemään tuotteen laatua muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Hinnoittelu voi olla myös suhteellista. Jokainen asiakas kokee saavansa tuotteesta tai palvelusta jonkin näköistä arvoa, ja maksuvalmius vaihtelee tämän teorian pohjalta. Joillekin juuri tämä kukkaruukku on paljon arvokkaampi kuin siitä pyydetty hinta, kuin taas toisen silmissä ruukku on täysin ylihinnoiteltu eikä minkään arvoinen.

​

Hinnoittaessamme tiimini kanssa opiskelijatapahtumaa, pohdimme pitkään, kuinka paljon voisimme pyytää pääsylipuista. Kymmenen euroa tuntui olevan ehdoton yläraja ja viisi euroa kipuraja. Täten päädyimme näiden kahden välimaastoon, seitsemään euroon. Hinnoittelussamme pohdimme asiakkaan maksukykyä ja olemassa olevaa kilpailua. Tapahtuman sijainti oli myös otettava huomioon. Kalliit liput ja matkaliput olisivat nostaneet tapahtumaan osallistuvan kokonaiskustannusta, mikä olisi johtanut potentiaalisesti huonompaan kokonaismyyntiin. Lähdimme myös leikittelemään Amazing Race -teeman varjolla tiimilippuhinnoilla, jonka avulla pystyimme alentamaan lipun hintaa asiakkaalle suotuisemmaksi ja lisäämään samalla kävijämäärää.

​

Osuuskuntani verkkokaupan tuotteiden hinnoittelu oli helppoa. Yllämainitusti, arvioimme tuotantokustannukset, laskimme halutun katteen ja vertailimme kilpailijoiden hintoja. Pohdimme myös, kenelle olemme tuotetta myymässä ja otimme huomioon ostohalukkuuden. Mutta entäpä aineettoman palvelun hinnoittelu? Sen tuottaminen ei teetä sen suurempia kustannuksia, mutta aineettoman palvelun on ennemmin tai myöhemmin konkretisoitua asiakkaalle arvoksi. Kuinka paljon tämä tuotettu arvo on, antaa vinkkiä hinnoittelun suunnasta. Siihen kuluvat työtunnit, osaamisen taso ja työjäljen laatu sekä tehokkuus. Lähdimme rakentamaan tiimini kesken somemarkkinointipaketteja helpottaaksemme kyisestä ongelman ratkaisua. Määrittelemällä selkeästi, mitä hinta sisältää voidaan vahvistaa asiakkaan ostopäätöstä sekä helpottaa palvelun myyntiä.

​

Koen hinnoittelun oppimisen olevan pidempiaikaisempi prosessi, mistä ei koskaan tule valmista. Markkinan ja liiketoiminnan kehittyessä eteenpäin, hinnoittelu seuraa perässä. Mielenkiinnolla tulen hakemaan aiheesta lisää tietoa ja oppimaan enemmän.